Maailma Lintusen silmin

Käytiin tänään Timon kanssa katsomassa koripalloa ja kuuntelemassa musiikkia Joensuun areenalle. Tänään oli sellanen ilmaistapahtuma, jossa oli mahdollista katsoa koripalloa, jääkiekkoa ja illan päätteeksi kuunnella Happoradiota. Me katsottiin vain ensimmäinen puolisko koripallomatsista ja mentiin sitten kotiin syömään. Koripallossa kohtasi toisensa Joensuun Kataja ja Kouvolan Kouvot. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni katsomassa koripalloa Oli jännä huomata miten nopeatempoinen laji koripallo oikeasti on. Areena oli ihan täynnä porukkaa. Kaikki eivät mahtuneet edes istumaan. Me saatiin nurkan eturivistä istumapaikat, josta oli hyvä seurata ottelua. Kävimme tosiaan välillä kotona, joten jääkiekkomatsi jäi nyt näkemättä. Menimme takaisin Areenalle siinä puoli kymmenen, kun Kaukolasipartion keikka oli jo alkanut. Ihan hieno musiikkipoppoo. Tepon pojilla oli hyvä meininki lavalla. Harmi kun laulusta ei aina saanut selvää, kun kuitenkin huumoripohjalla olivat liikkeellä. Happorad

Katsoin nauhalta Kakolan uusimman jakson. Kaksi ensimmäistä näin silloin työharjoitteluni aikana, mutta kolmas jakso ja siitä eteenpäin eivät vielä olleet valmiina. Olikin siis mielenkiintoista katsoa mitä kolmas jakso sisälsi. Tyttöjen ja mentorien ensikohtaaminen, sellitarkastus ja kuivanarkkaaminen. Mielenkiintoisia teemoja ja tapahtumia. Mentorien merkitys tulee varmasti korostumaan sarjan aikana, ainakin se oli paikan päällä hyvin aistittavissa. Itse ihailen näiden ihmisten rohkeutta tulla esille ja kertoa menneisyydestään. Ihmiset ovat niin herkkiä tuomitsemaan. Toivoisinkin, että katsojat ymmärtävät mentorien tulleen auttamaan tyttöjä, jotta näiden ei tarvitsisi käydä sitä samaa polkua jota mentori on aikoinaan kulkenut. Katsoin tänään myös The Voice of Finlandin. Olen katsonut joka jakson. Ihanaa miten hyviä laulajia tämä maa on täynnä ja upeaa että heidän annetaan laulaa koko laulu. En pidä Idolsissa siitä, kun tuomarit katkaisevat laulun kesken. Idolsia en ole katsonutkaan

Huh huh! Opinnäytetyö alkaa olla loppusuoralla. Enää puuttuu vain yhteenveto ja ne pienet parannukset. Olin eilen kirjoittamassa koululla puol kymmenestä puol neljään eli seitsemän tuntia. Tänään yritin kirjoittaa käsikirjoitusta eteenpäin mutta ei tuosta oikein mitään tullut, kun minä sekä Timo päätettiin jäädä kotiin tekemään kouluhommiamme. On se kumma kun ei pysty keskittymään jos toinen on kotona. Vaikka toinenkin olis keskittynyt tekemään omia juttujaan eikä siis pitäisi mitenkään erikoisesti ääntä. Mie ja Miia ollaan nyt innostuttu käymään kuntosalilla. Eräs tuttu hankki itselleen laaditun kuntosaliohjelman, jota myö vähän lainataan. Luvan kanssa tietysti. Käytiin ensimmäisen kerran viime viikon keskiviikkona, sitten maanantaina ja tänään. Ensi viikolla uudelleen. Olisi tarkoitus käydä vähintään kaksi kertaa viikossa siihen asti kunnes miun ilmaisjäsenyys loppuu. Kävin tänään kuntosalille mennessä äänestämässä. Nyt on kansalaisvelvollisuus suoritettu ja kaikkihan tietää meik

Tämä viikonloppu on ollut kyllä yhtä juhlaa. Eilen oli ukin syntymäpäivät, tänään ystäväni valmistujaiset ja Haavistokin pääsi toiselle kierrokselle. Eilen olis ollut myös yhdet tuparit mutta jostain oli pakko luopua. Olin siis tänään juhlimassa kaverin valmistujaisia Tohmajärven Kotipirtillä. Oli mukava nähdä kavereita pitkästä aikaa, yhtäkään en ollut nähnyt varmaan kahteen vuoteen. Hyvää ruokaa ja seuraa. Kivat juhlat siis. Laitoin juhliin päälle mustan mekon ja saappaat, jotka ostin pikkujouluja varten. Lisäksi minulla oli Miian lahjoittama bolero ja rannekoru. Käsilaukun ostin aikoinaan omiin lakkiaisiini ja se löytyikin vanhasta vaatekaapistani. Etuhiukset oli pakko nostaa ylös, koska ne ovat päässeet kasvamaan liian pitkiksi. Etuhiukset käy miule parhaiten, joten pitää tehä näille haivenille jotain. Pian.

Käytin tänään ukin 70-vuotissyntymäpäivänä vihdoin ja viimein alennusmyynneistä ostettua mekkoa. Hintalappukin roikkui vielä kauluksessa. Ostin mekon joulun jälkeen Pieksämäen KappAhlista 15 eurolla. Alkuperäishinta 49,95€. Aika hyvä tarjous. Mekko on kiva. Hyvän pitunen ja kivan värinen. Yläosassa on kivat kukkakoristeet joiden ansiosta voin yhdistää mekkoon melkeinpä minkä värisen topin vain. Tänään valitsin pinkin. Toisaalta mekon kanssa kävisi myös musta, ruskea, keltainen ja vaaleanvihreä toppi. Tässä pari kuvaa. Miusta ei tänään kuvat oikein onnistuneet. Kaikissa hömelö ilme ja hiuksetki miten sattuu. Mutta näihin on nyt tyytyminen.

Nyt on lukaistu sitten se kolmaskin osa. Oli taas taattua Vuorista. Ykkösosa on vieläkin lempparini mutta se johtuu lähinnä siitä, että siinä oli sitä uutuudenviehätystä ja yllätyksellisyyttä. Se on jo kadonnut seuraavista osista mutta ote pitää. Nyt sankarimme on oikean koettelemuksen edessä, kun naisystävä on raskaana. Miesparka joutuu aikamoiseen myllerrykseen oikukkaan naisen takia eikä aina oikein ymmärrä missä mennään. Kirjassa on paljon hauskoja hetkiä. Ehdoton lempparinkohtaukseni on lentokammoinen Kristian lentokoneessa. Suosittelen.

Kävin tänään Miian kanssa huhkimassa kuntosalilla. Tehtiin ihan suunnitellun ohjelman mukaan. Aloitettiin juoksumatolta josta siirryttiin muihin laitteisiin joissa käytiin läpi jalat, kädet, maha, selkä sekä kyljet ja lopulta palattiin takaisin juoksumatolle. Itse kylllä tein tämän loppurutistuksen laitteella jossa heilutettiin jalkoja ja käsiä samaan aikaan. En muista mikä sen laitteen nimi oli. Lopuksi venyteltiin ja lähdettiin käymään kaupassa. Ostettiin kanasalaattitarpeet ja mentiin Miian luo kokkailemaan. Kanasalaattiin tuli kiinan kaalia, miniluumutomaatteja, viinirypäleitä, fetaa, kanaa, kurkkua, ananasta, krutonkeja ja Miian jääkaapista löytynyt paprikan puolikas. Salaatin lisäksi tarjolla oli vehnäpatonkia.  Herkullista ja terveellistä, ainakin luulisin niin. Kohta kuitenkin joku karppaaja innostuu kommentoimaan... Käytiin saunassa, syötiin ja katsottiin Andre Wickströmin Ensimmäinen jäähyväiskeikka -DVD. Ihan hauska, varsinkin ne kohdat joissa vertailtiin suomalaisia j

Kävin tänään keppijumpassa. Ohjaajana oli opiskelija ja sen kyllä huomasi. Ensinnäkään ohjaaja ei kertaakaan hymyillyt osallistujille. Minusta ohjaajan pitää osoittaa jonkinlaista kannustusta osallistujia kohtaan. Ainakin parhaat ohjaajat tekevät niin. Sitten jätkä teki sen virheen että laittoi musiikin liian kovalle jolloin ohjeistusta oli vaikea seurata. Tosin musiikki oli hyvää; Kissiä, Bon Jovia ja Guns N` Rosesia. Ohjeet olivat sekalaisia. "Enää ei tarvita patjoja, voitte laittaa ne pois." "Nyt tarvitaan patjoja, ottakaa ne esille." Mutta toisaalta kyseessä oli opiskelija, joten kyllä tuo tuosta.  Lisäksi hän pyysi tunnin loputtua osallistujilta palautetta, mikä oli hyvä idea. Heti rupesi kuulua palautetta, asiallista sellaista. En tosin jäänyt kuuntelemaan tai antamaan omaa mielipidettäni, koska oli kiire kotiin ruuanlaittoon.

Huomenna on viimeinen ennakkoäänestyspäivä ja sunnuntaina varsinainen äänestyspäivä. Muistakaa äänestää, koska "ken ei äänestä, hänellä ei ole myöskään lupa valittaa". Itsehän kävin jo viime viikolla äänestämässä omaa ehdokastani, Pekka Haavistoa. Ensin ajattelin äänestäväni jotain naisehdokasta, mutta kumpikaan naisista ei vakuuttanut. Sitten päätin että en ainakaan äänestä tuota enkä tuota, enkä missään nimessä ainakaan tuota! Sitten minulle jä kaksi vaihtoehtoa. Kävin tekemässä vaalikoneita, lukemassa ehdokkaiden nettisivuja, luin ehdokkaista kirjoitettuja lehtijuttuja ja kuuntelin toisten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Lopulta päädyin siis Haavistoon ja nyt toivonkin kakkosen olevan ykkönen.

Heräsin tänään, lauantaina, herätyskellon piipatukseen ja lähdin jumppaan nostelemaan puntteja. Osallistuin Miian kanssa bodypumppiin, jossa siis nostellaan painoja ohjaajan ohjeiden mukaan. Tempo oli nopea ja onneksi älysin aloittaa pienimmistä painoista, muuten olisin kuollut sille tunnille. Mutta erittäin tehokas tunti on kyseessä. Huhhuh, mikä hiki! Tunnin jälkeen suuntasimme suihkun kautta infrapunasaunaan. En ole ennen kyseistä laitetta kokeillut mutta ihan mielyttävä tuo oli. Hiki nousi hyvin pintaan. Miia tosin totesi tuosta infrapunasaunasta, että "ihan kuin ois mikrossa ollut". No, jotain sellaista se kai on. Seuraavaksi suuntasimme matkamme kohti Toffolandiaa, Tohmista eli Tohmajärveä. Tarkoitus oli käydä mm. apteekissa mutta se oli mennyt kiinni jo klo 12.00. Menimme sitten käymään Säästömestassa ja oltiin kaupan ainoat suomalaiset asiakkaat. Eikä se kai olekkaan ihme, koska Tohmajärvi on kuitenkin Suomen venäläisin kunta ja suoraan sanoen, jos siellä ei olisi

Tänään alkoi Kakola. Ohjelma jonka jokaisen teinitytön tai tulevan teinitytön vanhemman tulisi katsoa. Eli ryhmä teinityttöjä, jotka ovat elämässään valinneet hieman huonon suunnan, laitetaan Kakolaan pohtimaan valintojaan. Äidiltä tuli ohjelman jälkeen tekstiviesti. Hyvä oli ja jäi kuulema heti koukkuun. Suurin hehkutuksen aihe oli kuitenkin se meikäläisen nimi siellä lopputeksteissä. Yllättäen. Hienoa oli nähdä valmis työ telkkarista. Eihän tässä malta odottaa seuraavaa jaksoa. Jos eka jakso jäi nyt näkemättä niin huomenna tulee uusinta (TV2 klo 22.50) ja jaksot löytyvät myös Areenalta.

No niin. Tänään kävin siellä Core-jumpassa. Tämä tasapainoa ja keskivartalolihaksia kehittävä jumppa ei ehkä ollut täysin minun makuuni. Melkein puolet ajasta suoritettiin liikkeitä yhdellä jalalla seisten. Miun tasapaino on niin huono että oikeastaan puolet ajasta meni horjuessa. Toisaalta kyseinen jumppa voisi siis olla minulle hyvä tasapainon kehityksen kannalta. Ennen jumppaa käytin kaksi tuntia jumppakenkien etsimiseen. En ole tarvinnut sisäpelikenkiä noin puoleen vuoteen, joten en muistanut minne ne laitoin. Yhdessä etsinnän vaiheessa innostuin samalla siivoamaan vaatekaappini. Kokosin jätesäkillisen vaatteita jotka aion viedä joku päivä kirpparille. Vaatekaappi olisi näköjään hyvä tyhjentää aina se puolen vuoden välein nähdäkseen mitä ei ole pitänyt pitkään aikaan ja minkä voisi laittaa pois. Nyt kaapin ovi mahtuu kiinni. Hienoa. Kengät löytyivät lopulta toisesta kaapista. Etsin yhtiä kenkiä kaksi tuntia ja loppujen lopuksi en tarvinnutkaan koko kenkiä. Ohjaaja suositteli ju

Edistystä, edistystä. Sain eilen kirjoitettua opparia aikalailla eteenpäin. Nyt miula on 30 sivua kasassa. Jee!!! Eilen myös selvisi miksi miun työharjoittelupisteet ei näkynyt vielä Winhassa. Opettaja oli kadottanu miun paperit. Vein siis tänään uudet paperit, jotka opettaja allekirjoitti ja vein paperit itse, henk. koht. toimistoon. Nyt ne siis viimein tulee näkyviin sinne minne pitääkin. Kävin tänään lunastamassa joululahjaksi saadun lahjakortin Forever-kuntosalille. Huomenna alkaa kuukauden kestävä jumppakausi. Ensimmäisenä testataan CORE-jumppa, jonka sisältökuvaus on seuraava: "Lyhyt lämmittely sisältää erilaisia tasapainon ja kehon-hallintaa kehittäviä liikkeitä ja liikeyhdistelmiä. Lihaskunto-osuudessa keskitytään vahvistamaan erityisesti keskivartalon lihaksia." Huomenna nähdään mitä tuo käytännössä tarkoittaa.

Katsottiin Putous vasta tänään nauhalta, kun Timo oli eilen koulukavereitensa kanssa keilaamassa. Olisihan mie voinu kattoo sen yksinäänkin mutta on se kivempaa kattoa oman kullan kainalosta. Putous jatkaa vanhaa, tuttua linjaansa. Sketsejä, inprovisaatiota ja sketsihahmot. Joitakin uusia juttuja tuli, kuten juontajan vaihtuminen Näytön paikan kautta. Riku on kyllä hyvä mutta katotaan nyt miten tuo juontajahomma etenee. Näyttelijöiden uudet lisäyksetkin ovat hyviä vaikka kummastakaan en ole ennen kuullut. Sketsihahmot olivat jälleen erilaisia ja erikoisia. Esittelyjen perusteella pidin Yossusta (selkeetä irvailua näille wannabejulkkiksille, Martina Aitolehden huulet!), Usko Eevertti Luttisesta, Varamiehestä, Jani-Petteristä, Sulosta ja Leena Hefner o.s Herppeenluomasta. Eli melkein kaikista. Mutta nyt kaikista hahmoista tiedetään nimi, ulkonäkö ja hokema. Katotaan miten hahmot kehittyvät. Parhaat hahmot kehittyvät kisan aikana ja niistä paljastuu uusia piirteitä sekä salaisuuksia

Luin Vartin jutun siitä kuinka busseihin rakennetaan lisää tilaa vaunujen kanssa matkustaville. Tästä jutusta tulikin mieleeni kuinka Helsingissä ollessani luin moneen otteeseen tekstiviestipalstoilta yms. ihmisten purnausta siitä miksi lastenvaunujen kanssa kyytiin tulevien ei tarvitse maksaa matkastaan. Nämä viestit olivat välillä todella agressiivisia. "Miksi pitää vaunut pitää tuoda bussiin?","Jos on varaa lapseen, niin on varaa autoon.", "Muut maksaa näidenkin matkan." Välillä tuntuu että ihmiset on menettäneet vähäisenkin suhteellisuuden tajun. Ensinnäkin, vaunujen kanssa bussiin on noustava keskiovesta, koska se on tarpeeksi leveä. Toiseksi, vaunuja ei voi jättää yksin, vartioimatta sillä aikaa kun käy maksamassa matkansa kuskille. Kolmanneksi, vaunujen kanssa ei pysty liikkumaan kapealla käytävällä, eli matkustaja ei voi tulla etuovesta tai käydä vaunujen kanssa maksamassa matkansa. Neljänneksi, vaunut on otettava mukaan jos pääteasemalta on vie

Hain eilen postista Emp:ltä tilaamani paketin, jossa oli mm. söpö pingviinimyssy. Tänään uusi pipo pääsi sitten käyttöön kun käytiin kävelyllä ja Raxissa syömässä. Eikö ookkin söpö pipo?

Sain eilen illalla luettua Juoppiksen toisen osan loppuun. Ensimmäisen osan luin syksyllä ollessani Helsingissä ja nauroin iltaisin yksikseni kirjan hulvattomille jutuille. Juha Vuorisen huumorintaju on aivan mahtava. Olen silloin tällöin lukenut myös hänen Iltalehdessä ilmestyvää blogiansa. Kaikille tämä huumori ei ehkä istu. Aika paljon alapäähuumoria. Itse luenkin Vuorisen kirjoja aina iltaisin ennen nukkumaanmenoa, kun on niin väsynyt että vähäinenkin juttu naurattaa niin että maha kramppaa. Kaikki meidän Juoppikset on Timon omaisuutta. Ensimmäisen osan ostin viime keväänä synttärilahjaksi, seuraavat kaksi osaa Timo sai joululahjaksi. Minulta ja Miialta. Seuraavat osan ostan sitten taas synttärilahjaksi. Tai sitten ostan vuorostaan jonkin kirjan joka kertoo Kristianista. Vuorista kuitenkin. Jollei Timo toivo jotain muuta. Hyökkään heti kolmos osan kimppuun jahka Timo on saanut luettua sen. Miia puolestaan saa huomenna kakkos osan lainaan. Juoppis on aivan mahtava iltalukemiseen

Katsoinpas eilen nauhalta Voice of Finlandin ja heti perään Idolsin. Taitaa Idolsin seuraaminen jäädä nyt vähemmälle. On niin kulahtanut ohjelma. Tuomarit ei vakuuttanut, varsinkin Nikulan naama jo ärsyttää. Ohjelman aikana näytettiin enemmän juontajien mukahauskoja vitsejä kuin itse laulamista. Laulajatkaan ei vakuuttaneet. Tosi surkee taso. Idolsia on tehty liian monta kautta näin pienessä maassa. VoF puolestaan  on tuore tapaus. Tuomarit eli tähtivalmentajat ovat oikeasti mielenkiintoisia. Laulajat on oikeasti hyviä, lähes ammattilaisia. Nekin jotka eivät tulle valituksi saivat kehuja ja rakentavaa palautetta. Ihanaa! Ei aina sitä turhasta valittamista, nolaamista ja pilkun vääntämistä. VoF:a rupeankin seuraamaan nyt täydellä mielenkiinnolla. Idolsista taidan katsoa vain sen seuraavan jakson, kun kerta ovat Joensuussa. Jos näkyis tuttuja.

Vuosi 2012 on nyt alkanut. Vuotta otettiin vastaan siskon luona. Käytiin katsomassa kaupungin lasten ilotulitus, juomassa yhdet Palaverissa, tehtiin yhdessä ruokaa (pitsaa ja kanasalaattia), saunottiin, syötiin, juotiin, pelattiin lautapelejä ja paukuteltiin omiakin raketteja. Joululahjaksi saatu elokuva tietopeli Kävimme paukuttelemassa raketteja siskoni talon lähellä olevalla kentällä. Kentän toisella puolella oli toinen ryhmä paukuttamassa omia rakettejaan. Kaikkialla kuului pauketta. Kaikkialla ympärillä räjähteli raketteja. Se oli itseasiassa aika kaunista. Joensuun kaupungin lasten ilotulitus Ilosaaresta Lähdimme yöllä kotiin neljän  maissa. Nukuimme sitten iltapäivälle asti. Ehkä liiankin pitkään. Tilasimme pitsaa ja katsoimme telkkaria. Siinäpä se tämä päivä on oikeastaan mennyt.