Maailma Lintusen silmin

Vuosi 2011 on nyt lopuillaan. Uutta vuotta menemme juhlimaan siskon luokse. Illan aikana on tarkoitus syödä, juoda, saunoa, pelata lautapelejä ja käydä ihastelemassa kaupungin ilotulitusta. Eli tämä vuodenvaihde tulee menemään varsin rauhallisesti. Mennyt vuosi on ollut mielenkiintoinen. Syksyllä olin työharjoittelussa Helsingissä. Koin kasvaneeni ihmisenä ja media-alan tulevana ammattilaisena. Lisäksi tutustuin uusiin ihmisiin. Minun oli tarkoitus valmistua nyt joulukuuksi mutta suunnitelmat muuttuivat ja valmistun vasta ensivuoden puolella. Ensi vuonna siis odottaa uudet haasteet, kun on valmistuttava ja etsittävä töitä. Hyvää Uutta Vuotta 2012! Vuotta 2011 otettiin vastaan vuosi sitten Savon Pariisissa. Viimevuotiset ilotulitteet kuvattu vanhalla kännykällä

Saavuimme eilen viikon kestäneeltä vierailultamme Pieksämäeltä. Kiva oli käydä mutta ihana on olla kotona. Tänään puolestaan luonamme vieraili kolme ihastuttavaa neitosta, joista kahta en ollut pitkään aikaan tavannut. Toinen on oleskellut Saksassa ja toinen pääkaupungissamme. Toinen palaa ensi viikolla Saksaan ja tämä toinen lähtee ensiviikolla vaihtoon Hollantiin. Seuraava tapaaminen on siis milloin lie. Vierailusta innostuneena paistoin eilen piparit. Valmispiparkakkutaikina on ollu vuoden ajan odottamassa paistamistaan. Viime jouluna ei keritty ja nytkin sain piparit paistettua vasta joulun jälkeen. Sainpahan testattua myös viime vuonna Dresdenistä ostetut pipaskakkumuotit. Tein myös joulusiivouksenkin jälkikäteen. Tänään imuroin ja luuttusin ennen vieraiden tuloa. Laitoin jopa matot lattiaan. Kesällä kävin kotona pesemässä matot äidin kanssa ja nyt vasta sain laitettua ne paikoilleen. No mitäs sitä turhaan kiirehtimään. Vieraat kävi ja viihtyivät hyvin. Juttu luisti mukavasti

Kävin juuri katsomassa Guy Ritchien uusimman Sherlockin. Ensimmäinen osahan oli aivan mahtava, positiivinen yllätys. Tämän päiväinen näytös oli loppuunmyyty, varmasti ensimmäisen osan ansiosta. Uusikin oli hyvä. Se oli hyvin samankaltainen kuin ensimmäinenkin osa. Elokuvassa riitti toimintaa ja huumoria. Mutta siinä ei oikein ollut mitään uutta verrattuna edelliseen osaan. Jokin yllätys olisi ollut paikallaan. Elokuva oli kuitenkin hieno, visuaalisesti ja tarinallisesti. Se ei todellakaan ole pettymys ensimmäisen osan ystäville. Suosittelen.

Eilinen päivä oli mielenkiintoinen. Sähkökatkoksia oli pitkin päivää. Pisin katkos taisi kestää pari tuntia. Hyvinhän sitä tietysti kynttilän valossa pärjäsi. Pelattiin Trivial Pursuittia, jonka meikäläinen vielä voitti. Hähää! Oikeastaan ainut miinus oli, että vessaan ei katkon aikana oikein voinut mennä koska vesi toimi sähköpumpulla. Huuhtelu ei siis toimi katkoksen aikana. Anopintekelekin valitteli sitä kuinka riippuvainen sitä on sähköstä. Kahviakaan ei voi keittää ilman sähköä. Tänään on ollut rauhallisempaa säärintamalla. Jospa sitä saisi tämän päivän viettää ihan normaalisti.

Vietettiin joulupäivän iltaa yhdessä Timon hulttiokavereiden kanssa. Ajettiin mökille jonnekkin korpeen ja pidettiin pienet juomingit siellä. Hauskaa oli. Mökki oli todella pieni mutta hyvin me sinne mahduttiin. Meitsi oli jälleen seurueen ainoa naisedustaja. Ei paha. Jätkät on ihan mukavia eikä miula niin ulkopuolinen olo ole siinä ryhmässä. Mie vaan nauran niille ja niiden jutuille. Vois sitä miehellä huonommatkin kaverit olla. Noissa tyypeissä on se yksi hieno piirre, että krapula aamut ei oo ikinä ikäviä niiden kanssa. Korkeintaan mahaa kramppaa naurun takia. Menoa ja meininkiä on myös seuraavina aamuina. Yöllä valvotaan pitkään ja nukutaan pitkälle päivään. Nytkin ensimmäiset (eli mie ja Timo) menivät nukkumaan neljältä ja viimeiset jossain seittemältä aamulla. Mökiltä päästiin lähtemää vasta kahden maissa iltapäivällä. Meitsin Tapani meni siis vapinavaihteella. Joulu on nyt ohi. Tervetuloa uusivuosi.

Sain eilen Timolta joululahjaksi kovasti toivomani kellon. En kylläkään kerennyt toivomaan mitään tiettyä, koska Timo osti kellon selkäni takana. Ja hyvän ostikin. On miun miehellä hyvä maku. Kellossa on iso kellotaulu, kuten toivoinkin. Inhottaa tihrustella että mitähän se kello on. Nyt näkee nopealla vilkaisulla paljonko se on. Ranneke on punertavan ruskea ja kapea. Kellotaulun ympärillä on timanttireunus. Kello on tosi nätti. Miusta ainaki.

Huh huh. Nyt on saunottu, syöty ja lahjat aukaistu. Loppuilta meneekin katsoessa elokuvia. Mitä nyt töllöstä tuleekaan... Joku Steven Seagelin leffa, apua... Sain lahjaksi digikehyksen, digikuva-avaimenperän, sukkia, villasukkia, lapasia, lakanoita, kalenterin, Elokuva-tietopelin ja rannekellon. Kuten mie Timolta pyysinkin. Aivan ihana. Ja Timo oli ihan ite valinnu sen. Laitan kuvan jahka kerkeän lataamaan joulukuvat koneelle. Hyvää joulua kaikille!

Ei hitto. Tultiin tänään Pieksämäelle joulun viettoon. Oltiin siinä puol kuus perillä ja anopintekele mietti mitä poliisit siellä asemalla oikein tekee. Myöhemmin asia selvisi Iltalehden sivustoa lukiessa. Ilmeisesti matkan varrella junan veturi törmäsi tyttöön, joka kuoli välittömästi. Veturinkuljettaja ei huomannut mitään. Eikä kukaan junassakaan.Järkyttävää. Sisko valitti kuinka surkea joulu on tulossa kun me ei olla nyt siellä. Nyt tuokin valitus tuntuu niin pinnalliselta, mitättömältä. Asiat voisi olla pahemmin. En voi kuvitellakaan sitä surua mitä tässä Varkauden perheessä nyt käydään läpi. Voi vain toivoa perheelle ja omaisille voimia. Olen kyllä usein miettinyt Varkauden ohi mennessä että onpa asuintalot lähellä junarataa. Kesällä näin kuinka joku oli laittanut ulkokalusteet raiteiden päälle. Ne raiteet eivät kyllä olleet selvästikkään enää käytössä mutta silti. Se ei varmastikkaan ole mukavin paikka viettää vapaa-aikaansa. Lisäksi sen ainakin luulisi olevan vaarallista. O

Tein tänään opinnäytetyötä eteenpäin katsomalla Röllin sydämen (2007). Tarkoituksenani on ottaa pari-kolme animaatioelokuvaa ja analysoida niitä työssäni. Yhdeksi analysointi kohteeksi ajattelin tätä kotimaista elokuvaa, joka oli kyllä todella sympaattinen. Allu Tuppuraisen luoma Rölli on yksi lempisatuhahmoistani. Omistan Rölli c-kasetin, jossa on Röllin lauluja. Sitä tuli pienenä kuunneltua paljon ja Pikku kakkosesta katsoin kyllä tv-sarjaakin. Animaatiossa on säilytetty hyvin Röllin luonne. Rölli kuvittelee itsensä pelottavaksi mutta on sisimmissään kiltti.  Animaatio on kaunis. Hahmot ja maailma on toteutettu kauniisti. Tarina on kiva ja elokuva on sopiva kaiken ikäisille. Röllin sydän on mielestäni paras Rölli-elokuva. Suosittelen.

Tein tänään isälle syntymäpäivän kunniaksi mokkapaloja. Ostettiin Miian kanssa isälle lahjaksi Topi Sorsakosken viimeisen levyn, jonka mukana on myös dvd. Oheisesta ohjeesta tulee pellillinen mokkapaloja. Mokkapalat 5 dl vehnäjauhoja 4 kpl munia 3 dl sokeria 2 dl maitoa 200g voisulaa 3 rkl kaakaojauhetta 3 tl leivinjauhetta 2 tl vaniliinisokeria Kuorrutus 1 pkt tomusokeria 50g voisulaa 5 rkl kahvia 1 rkl kaakaojauhetta 2 tl vaniliinisokeria Sulata rasva. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos maidon kanssa vuorotellen taikinaan. Kaada joukkoon voisula. Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille ja tyrkkää uuniin. 200 astetta ja 15-20 min. Otettuasi valmis pohja uunista anna sen jäähtyä ennen kuin teet kuorrutteen. Itse laitoin taikinan jäähtymään katto liepottimen alle. Kuorrutus tehdään jahka pohja on jäähtynyt. Sulata voi. Keitä kahvi, kannattaa tehdä vahvaa kahvia. Sekoita kuivat aineet, lopuksi kahvi ja voisula joukko

Kävinpäs jälleen töissä pesulassa. Kaksi päivää, molempina 9 tunnin työpäivät. Jalat on nyt todella kipeät, koska työ on seisomatyötä eikä miun jalat ole tottuneet vieläkään siihen rääkkiin. Mutta ihan jees. Kivat työkaverit ja ansaitsin ensi kuun vuokrarahat. Älysin muuten äsken vasta tarkistaa onko työharjoittelupisteet jo ilmestyneet Winhaan. Ei olleet. Vaikka lähetin paperit jo aikoja sitten opettajalle ja lisäksi pari sähköpostia asiasta. Ärsyttää. Onkohan opettajat vielä maanantaina töissä? Voisin kysyä asiasta. Murr.

Sain eilen illalla luettua Steinbeckin Vihan hedelmät loppuun. Vuonna 1939 ilmestynyt amerikkalainen klassikko on vieläkin ajankohtainen. Joadien perhe menettää kotinsa pankille ja joutuvat viettämään kiertolaisen elämää töitä etsien ja törmäävät sekä kaltaisiinsa että niihin jotka osoittavat halveksuntansa kiertolaisia kohtaan erittäin selvästi. Olen nähnyt televisiosta kuinka nykyisinkin USA:ssa perheet menettävät kotinsa pakkolunastusten takia. Kuinka perheet joutuvat lähtemään nopeasti kotoaan, jättäen sinne henkilökohtaisia tavaroitaan. Olemme pankkien orjia. Raha on mikä ratkaisee. Mikään ei ole muuttunut sitten vuoden 1939. Keillä on rahaa, ovat turvassa ja raha on kerääntynyt vain pienelle prosenttia väestöstä. Tästä asiastahan Wall Streetillä on protestoitu pitkin syksyä. Epätasa-arvoisuus. Kirja sai minut pohtimaan paljon tätä yhteiskuntaa, tätä aikaa. Suosittelenkin kirjaa niille, joiden tulisi aukaista silmänsä totuudelle.

Olin eilen katsomassa Miian kanssa Mariskaa Kerubissa. Ensiksi esiintyi Ville Härkönen, ilmeisesti paikallinen laulaja-lauluntekijä. Kiva lauluääni ja ihan ok biisit mutta ei jaksettu keskittyä esitykseen, joka meni siis ihan ohi. Mutta Mariska oli mahtava. Siinä on nainen täynnä yllätyksiä. Hienoja biisejä ja hauska meininki. Välillä Mariskan bleiserin alta pilkisti mustat rintaliivit ja jossain vaiheessa Mariska haki lavalle Reiskan, eli Mariska puki päälleen fedoran ja viikset. Bändin pojatkin irroittelivat täysillä. Nyt on siis nähty että basso soi hyvin vaikka soittaja selällään maassa makaisikin. Yleisö tanssi täysillä. Porukkaa oli vähemmän kuin Chisun keikalla mutta juuri siksi Mariskan keikka oli paljon parempi. Oli tilaa tanssahdella oikein kunnolla. Pakko mennä uudestaan Mariskan keikalle jahka hän susineen saapuu jälleen kaupunkiin.

Olen jouluihminen. Joululahjat on jo ostettu (siis melkein kaikki), joulukortit on askarreltu ja lähetetty, joululauluja on mukava rallatella ja ihanaa kun on lunta. Mie en mitään juhlapyhiä stressaa, joten pystyn nauttimaan niistä. Minulta löytyy ikkunalaudalta kolme erilaista adventtikalenteria: kuva-, suklaa- ja raaputuskalenteri. Rappukäytävästäkin löytyy naapuruston oma joulukalenteri. Joka joulu naapurin rouva tekee rappukäytävän ikkunalaudalle jouluisen asetelman, johon joka päivä ilmestyy uusi tonttu. Kyseinen teos on todella hieno ele naapurilta, varsinkin tässä taloyhtiössä, jossa jokainen tappelee jokaisen kanssa. Mutta jos tässä olisi nyt sitä joulumieltä ja riidat pysyisivät edes pyhien ajan poissa. (Toivottavasti en toivo liikoja..)

Olen tänään viettänyt itsenäisyyspäivää vanhempieni luona. Timo jäi Joensuuhun lukemaan huomiseen tenttiin. Eli nyt vietän aikaa kolmistaan äiskän ja iskän kanssa. Leivoin tänään torttuja, jotka syötiin glögin kanssa. Lisäksi ollaan vietetty aikaa ulkona, saunottu, syöty ja katsottu töllöä. Tuntemattoman sotilaan loppu ja linnanjuhlat kokonaisuudessaan. Oli muuten kivoja pukuja. Jenni Vartiainen oli tosi kaunis ja se jääkiekkoilijan muija tosi näyttävä. Titi-nallen äitiki oli tosi tyylikäs. Ja olipa huono selostus Ylellä. Puhuvat päälekkäin, veikkailivat nimiä väärin ja eivät edes tunnistaneet Leena Harkimoa, joka on linnanjuhlien vakiovieras!! Mutta muuten vaikuttivat kivoilta juhlilta. Harmi kun Tarjan pitää lopettaa. Varsinkin kun kukaan nykyisistä presidenttiehdokkaista ei oikein houkuttele... Mutta HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ! Katotaan kuka on ensivuonna juhlien emäntä/isäntä..

Olin Miian kanssa eilen Chisun keikalla Kerubissa. Ilta oli loppuunmyyty ja oli muuten aivan mahtava keikka! Todellinen hittimaratooni. Chisu soitti kaikki parhaat biisinsä. Minä ja mun pää, Sabotage, Kriisit, Miehistä viis, Baden-Baden, Mun koti ei oo täällä. Sai tanssia ja laulaa mukana. Otin kuvia sekä pokkarillani että uudella kännykälläni. Kännykällä otetut kuvat onnistuivat paremmin kuin kameralla. Laitan parhaiten onnistuneet kuvat tänne, jotta voitte itse vertailla lopputuloksia. Canon IXUS 95IS Canon IXUS 95IS Nokia N8 Nokia N8

Lähdin keskiviikkona laittamaan liittymä asioita kuntoon ja poistuinkin liikkeestä uuden puhelimen kanssa. Myyjä osasi asiansa. Nyt maksan 10€/kk ainakin seuraavat puoli vuotta tästä Nokian N8:sta. Ehkä kaksikin, mutta puolen vuoden päästä voin maksaa loput kerralla pois niin ei tarvitsisi sitten olla liittymäorjana. Mutta ainakin tällä hetkellä olen tyytyväinen puhelimeeni ja liittymästä kommentoin sitten enemmän ensimmäisen laskun tultua. (Jos silloinkaan..) Tää on nyt miun ensimmäinen kosketusnäyttöinen puhelin, joten  opettelemista on ollut. Tekstiä kirjoittaessa tulee tökättyä väärään kohtaan, joten tekstiviestien kirjoitus on hidastunut. Enkä vielä löydä kaikkia toimintoja, ne voi itse järjestellä mutta en ole saanut vielä sitäkään tehtyä. Timo latas miule kyllä Angry Birdin, joten olen todella tyytyväinen. Eilen oli käsikirjoittajien pikkujoulut. Hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa. Puheenaiheet kulki aina kuolemantuomioista musiikkiin, eli todella vakavista aiheista kevyempiin.