Joensuun Kataja ja Bad Boys Blue

Eilen oli opiskelijoille suunnattu tapahtuma, jossa pääsi valitsemallaan kolikolla katsomaan Joensuun Katajan matsia ja pääsylippua vilauttamalla pääsi Nightiin katsomaan Bad Boys Blueta 8 eurolla (norm. 18 euroa). Hengailin koko illan Timon kanssa kahdestaan.

Tämä oli elämäni toinen kerta, kun kävin katsomassa korismatsia. Ensimmäisellä kerralla jo totesin kyseessä olevan erittäin nopeatempoinen peli. Nyt katsojille jaettiin lehtisiä, joissa selitettiin koripallon sääntöjä. Basketball for Dummies. Siltikkään en oikein älynnyt, varsinkaan tuomarien käsimerkkejä, vaikka lehtisessä oli niitä kokonainen aukeama. Takana olleen miehen mielestä tuomarit olivat nuijia. Vaikea sanoa, kun en itse älynnyt missä mennään.

Mutta sellainen mielenkiintoinen yksityiskohta jäi mieleen, että koripallossa kannustetaan silloin kun kotijoukkue puolustaa. Ei silloin kun se hyökkää. Jännä, hyvin jännä juttu.

Me ei katsottu matsia ihan loppuun asti. Päätettiin käydä kotona ennen illan menoja. Mutta Kataja oli voiton puolella, kun me lähdettiin. Ja taisivat ne voittaakin. Ainakin urheilijat olivat hyvin tyytyväisen näköisiä illalla Nightissa.

Ennen Nightiin menoa käytiin yksillä Bar Playssa. Se oli ihan täynnä mutta toisaalta se oli tapahtuman toinen virallinen jatkopaikka. Myö hypättiin Bar Playn vierustalla odottaneeseen bussiin. Tapahtumaan kuului nimittäin myös ilmainen kuljetus Bar Playlta Nightiin. Yhteensä siinä bussissa oli neljä ihmistä. Saatiin aika privaatti kuljetus. Ne kaksi muuta kyytiläistä puhuivat jotain Tohmajärvestä. Hitsi, kun en kehdannut kysyä oliko ne sieltä kotoisin. Eivät kylläkään näyttäneet tutuilta.

Nightissa ei ollut yhtään jonoa kun saavuttiin. Itseasiassa oli aika tyhjää. Pikkuhiljaa sitä porukkaa alkoi kasaantumaan ja klo 01.00 tupa oli ihan täynnä kun Bad Boys Blue aloitti esiintymisensä. Me jouduttiin ensin ihan taakse, mistä ei näkynyt yhtään mitään.
Nostamalla kameran ylös ilmaan sain jonkinlaisen kuvan laulajasta. Sitten siirryttiin lavan reunalla, ihan kajareiden viereen. Sieltä näki jopa jotain.
Keikka oli ihan hyvä. Laulaja oli sympaattisen oloinen. Spiikit se veti huonolla englannilla ja toisteli niitä harvoja sanoja mitä suomeksi osasi. Kiitos, Joensuu, Helsinki, Tampere... Keikalla jaettiin muistoksi postikortteja. Mekin saatiin pari. Takana olleet eivät varmasti edes nähneet niitä.

En ole mitenkään erikoisemmin tutustunut Bad Boys Bluen tuotantoon mutta tuli sieltä ainakin Pretty Young Girl, Lady In Black ja Kisses and Tears. You're A Woman olisi varmaan tullut viimeisenä mutta ei jaksettu jäädä enää kuuntelemaan. Lähdettiin snägärin kautta kotiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Foliokiharat

Lasange, lasangne

Timo kylässä -Sunnuntai