Nuoren Wertherin kärsimykset

Länsimaisen kirjallisuuden klassikot -kurssilla piti tehdä muutakin kuin lukea kirjoja. Kurssin suorittamisesksi oli jostain kirjasta tehtävä parityönä alustus ja jostain toisesta, itse valitsemasta kirjasta, piti tehdä loppuessee. Minulle ja työparilleni sattui Johann Wofgang von Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset.

Nuoren Wertherin kärsimykset on 1700-luvun lopulta peräisin oleva kirjeromaani. Päähenkilö Werther kirjoittaa ystävälleen Wilhelmille kirjeitä joissa kertoo iloistaa ja suruistaan mutta ennen kaikkea kohtalokkaasta rakkaudestaan Lotteen. Lotte on kaunis, nuori nainen, Wertherin kirjeissä lähes pyhimys. Valitettavasti hän on jo kihloissa. Werther riutuu onnettomassa rakkaudessaan ja oikeastaan hän tuntuu rakastavan enemmän itse rakkautta kuin Lottea. Lopulta Werther lopettaa tuskansa oman kätensä kautta.

Alustusta varten meidän piti kaivella tietoa kirjasta ja kirjailijasta. Oli oikeastaan mielenkiintoista huomata romaanin olevan löyhästi omaelämänkerrallinen. Nuorena Goethe oli ollut rakastunut varattuun naiseen ja hänen ystävänvä, Karl Wilhelm Jerusalem, teki itsemurhan onnettoman rakkauden takia. Näistä asioista Goethe sai inspiraationsa romaaniin ja hän kirjoittikin kirjansa neljässä viikossa.

Oli myös mielenkiintoista tutustua siihen kuinka aikalaiset olivat ottaneet kirjan vastaan. Varsinkin nuoret kokivat kirjan omakseen. Nuoret miehet matkivat päähenkilön pukeutumista ja fanaattisimmat seurasivat sankariaan traagiseen loppuun. Joissakin kaupungeissa ja maissa kirja kiellettiin moraalittomuuden takia.

Itselleni kirja oli mielenkiintoinen lukukokemus. Toisaalta kieli oli kaunista mutta erittäin yliampuvaa. Jo ensimmäisellä sivulla on seitsemän huutomerkkiä! Huudahtelulla kirjailija on pyrkinyt kuvaamaan Werthesrin mielen liikkeitä. Loppua kohti päähenkilö alkoi ärsyttämään. Werther vain valittaa ja mankuu onnetonta rakkauttaan. Tiesin jo etukäteen miten kirja loppuu, joten toivoin vain, että päähenkilö tekisi pian sen itsarin. Voisi melkein sanoa, että olen kyyninen ihminen. Tai kirja ei tavoita enää samalla tavalla lukijaansa kuin ennen.

Suosittelen kuitenkin kirjaa luettavaksi. Ihan vaan sen takia, että haluan tietää kuinka moni muu ärsyyntyy päähenkilön valitukseen. Voitte kommentoida vapaasti tänne. Vaikka olisitte eri mieltä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Foliokiharat

Lasange, lasangne

Timo kylässä -Sunnuntai